Sesonkiterveisiä! Haluatteko tietää, mitä minulle kuuluu? Mitä se teille kuuluu. Kokeilen tänään uutta materiaalia. Teitä. Taidatte olla ensimmäistä kertaa stand up -keikalla. En aio kysyä, mistä olette kotoisin. Ette mistään.

Ihmettelettekö, miksi seison lavalla kädet taskuissa? En viitsi taputtaa, koska tekään ette taputa. Tullessani tänne minulle sattui hauska tapaus, mutta on turha kertoa siitä, koska olette noin huumorintajuttomia. Olen tosin tottunut hiljaiseen yleisöön: olen aina ollut huomaamaton.

Kerroin äsken olevani huomaamaton, jos joku huomasi. Usein sattuu, että huoneeseen tulee vieras, joka käy kättelemässä kaikkia – paitsi minua. Uskon keksineeni selityksen: muut reagoivat tulijaan, katsovat ehkä silmiin, joten se tulee kohteliaasti kättelemään. Minä en koskaan huomaa muita

Ollako pelkkä yksinpuhelija vai eikö olla – siinäpä retorinen kysymys. Vaikka kukaan ei leikikään kanssani, olen oikeasti vitun hyvä kaveri, fuck buddy, kuten nykyään sanotaan. Tuskin menestyisin Vuoden turhin tavis -kilpailussa.

Tahdon erottua eduksenne, olla näkymätön. Yksi kaverini kysyi, miksi en ole Facebookissa, vaikka kaikki muut ovat siellä. No, kukaan ei ole kutsunut. Tai ei se mikään kaverini ollut...