"Tarkoitukset on tarkistettava päivittäin, aina ne muutoin kieroon kasvavat." (Samuli Paronen)

Kirjoittamisen suunnittelu tuo sisältöä elämään. Päivittäin vietän 20-30 minuuttia kirjoittamalla Arinaa sekä lukemalla Blogilistan suosikkejani ja uutuuksia.

Kaksi kolmasosaa tuosta ajasta on pois tv:n katselusta, kolmas kirjojen lukemisesta. Olen vaihtanut mediat toisiin, mutta ennen kaikkea muuttunut toimimattomasta vastaanottajasta vaikuttavaksi toimijaksi - jos sanat ovat tekoja ja kirjoittaminen toimintaa. Internet on kaksisuuntainen, kuten Aquarius kirjoitti.

Kirjoitan kahdesta syystä. Ensinnäkin julkaisen arkistoistani juttuja, jotka uskoakseni ansaitsevat toisenkin lukijan itseni lisäksi. Niiden siistiminen ja tiivistäminen blogiin on hyvää harjoitusta.

Toiseksi olen alkanut kirjoittaa uusia juttuja säännöllisesti. Ajatukset ryhdistyvät, kun pitää miettiä, olisiko niistä blogikirjoituksen aiheeksi.

Tätä vauhtia kirjoitan 300 blogimerkintää vuodessa. Jos kirjoittaisin vain 100 juttua, olisivatko ne keskimäärin parempia?

Puoliväkinäisen säännöllinen kirjoittelu auttaa keskittymään, löytämään innostuksen, synnyttämään parempia juttuja. Keskimäärin jutut voivat olla huonompia, mutta helmet ovat kirkkaampia ja niitä on enemmän kuin jos kirjoittaisin harvemmin.

Mitä se kertoo, että pohdin näin paljon kirjoittamista? Ainut lukemani Antti Tuurin kirjakin on Kuinka kirjoitan romaanin. Blogiminäni voisi olla Metakirjoittaja.

Tärkeintä on jutustelu.