Suunvuoron saa toviksi ystäväni huonetoveri Joona Myötäulappa, samointuumaaja, mies joka ei osaa sanoa "Ei vitussa" – jaarittelija, tilkitsijä, joka vasta opettelee ajatustensa tiivistämistä aforismeiksi, joka yrittää olla syvämietteinen aforisti ja harmittelee, kun kukaan ei ymmärrä väärin.

Minulla ei ollut koskaan leikkikavereita. Kun opin lukemaan nelivuotiaana, huomasin leikkipuiston vieressä Varo leikkiviä lapsia -kyltin. Otin sen kirjaimellisesti.

En saanut koskaan toista lemmikkieläintä. Sanoin kerran kavereilleni: "Jos täytätte mun Lassieni, niin tahdon kertoa."

En päässyt koskaan ripille. Lauloin rippileirillä: "Minä olin Ihmisen Poika, lähes sankari siis itsekin."

"Ice Tea – tarjotaan aina jääkylmänä", luki ravintolan seinällä. Sain porttikiellon kysyttyäni tarjoilijalta: "Koskeeko tuo vain teen lämpötilaa?"

Sain kerran mustan silmän. Kuuntelin nuoren naisrunoilijan lausuntaa ja kysyin lopulta vienosti: "Saanko lainata teitä?"