"Minulla ei ole blokkia kirjoittamisen suhteen. Kirjoitan novellin noin kahdessa tunnissa. Tosin se on lähes tulostusta, koska kirjoitan sen päässä melkein valmiiksi." (Prospero)

Minullakaan ei ole kirjoittamisblokkia, mutta ajatus- ja mielikuvitusblokkeja on tämän tästä. Varsinkin aforismeja syntyy harvakseltaan, koska ne vaativat hyvän oivalluksen. Kun idea välähtää päähän, lausetta on mukava pyöritellä kielellä pitkään, etsiä sille luontevin muoto.

Viikko sitten sain uutta potkua. Ensin Loistava puhallus -blogissa keskusteltiin Lassi Kämärin uusista aforismeista, sitten syvennyin kuukausien tauon jälkeen Loistava puhallus -aforismikokoelmaan. Lukeminen kannatti taas.

Kirkkaiden ja haastavien lauseiden äärellä alkoi putkahdella uusia ideoita. Tällä viikolla olen kirjoittanut 50 aforismia, parasta Vastaranta-laatua. Annan niiden hautua jonkin aikaa, jotta näen, mistä lauseista on eläjiksi. Muutama kaipaa myös lisää särmää.

Juuri nyt on voimallinen olo. Tuskin kirjoitin 50 aforismia koko 90-luvulla. Viilenevä ilma ja lumentulo Etelä-Suomeen taisivat auttaa: mieli virkistyi, valkeus tuli.

Lupauduin arvostelemaan Stanislaw Jerzy Lecin Vastakarvaan-uusintapainoksen. Siistimättömien mietelmien vaikutuksen pohdiskelu synnytti omia jatkoajatelmiakin. Nopean aforismiryöpyn jälkeen vain arveluttaa, kuinka moni niistä on lopulta oma.

Tänäisiä maistiaisia:

Raamattu ei ollut Jumalan blogi vaan wiki.

Syntyi ADHD-lapsi. Paniikkinappula!

Luonto talteen: talsi luontoon.