Luulin että tuttu ja tutun tuttu olivat vain tekevinään lapsia, kunnes ne puolitoistakertaistivatkin perheensä. Lapsi lisää, sillä lapsi lisää lapsilisää.

En kehdannut udella, onko niillä mielestään kovinkin erinomaiset perintötekijät, koska eivät tuottaneet 1-2-vuotiasta kehitysmaasta. Raskaus, synnytys ja vauvanhoito olisi nyt helpompi ulkoistaa kuin koskaan.

Suurten ikäluokkien eläköityessä tullee pula työntekijöistä. Voisiko naiset laittaa synnytyskieltoon ja adoptoida lapset ulkomailta? Ei enää vanhempainvapaita! Synnytysvalmentajat ja kätilöt tosin pitäisi kouluttaa uusiin ammatteihin.

Uskorajoitteisena en päässyt piltin hengelliseksi kummiksi, mutta kumminkin henkiseksi, joten saan tottua kummitteluun. Tuskin maltan odottaa, että pääsen lukemaan blogini epäilykirjoituksia iltasatuina muutaman vuoden päästä: "Olisiko mukava päästä taivaaseen, jossa veisattaisiin virsiä iankaikkisesti?"

Pieneen päähän voi ujuttaa muutakin ajattelemisen aihetta:

- Ruualla ei leikitä! Ota mallia Afrikan lapsista.
- Meidän äiti opetti reaaliaineita kiertokoulussa; meillä lapsilla oli eri biologinen ja maantieteellinen isä.
- Maailman lapsilla ei olisi kenkiä, jos alkuräjähdys olisi ollut suutari.