Sain oman radio-kasettisoittimen kesällä 1980, jolloin aloitti Rockradio. Maailman parasta musiikkia oli härmärock, suomeksi laulettu uusi aalto, jota nauhoitin kymmenille kaseteille.

Suomirock kipusi ulkomaiden listoille vuonna 2000, mutta teknoilut, räpätykset ja hevistelyt eivät kosketa minua. Sitä paitsi englanniksi laulaminen kuulostaa keinotekoiselta.

MTV:n katselemisen lopetin vuosia ennen kuin siitä tuli MTV Finland, koska se soitti lasten musiikkia. Eilen satuin vilkaisemaan kanavaa ja jäin katsomaan ohjelmaa, joka esitteli 10 piisin verran upouutta kotimaista musiikkia. Seuraavat neljä jäivät mieleen.

Husky Rescue: Nightless Night. Ei lempimusiikkiani, mutta hypnoottista menoa. Video on klassikko, kuin John Watersin, David Lynchin ja Aki Kaurismäen yhdessä ohjaama.

Traffic Island: Day Without Air. Laulaja näyttää hobitin ja Cobainin sekasikiöltä, mutta piisi jyrää kuin hirviö.

Rubik: City and the Street. Tarttuvaa kitarointia, mieleen tuli Coldplay.

Dead by Gun: Abandoned Brothers. Mitä tämä on, uuspunkkiahan soitettiin jo 15 vuotta sitten: Offspringin jälkeläisiä? Yhdellä sanalla energiaa! Tippa tuli silmään.

Ei maailman omaperäisimpiä piisejä, mutta uskoni suomirockiin palasi. Jarkko Laineen ja Juicen jälkeen lienee sopivaa, että lauletaan englanniksi ja meno on muutenkin kansainvälistä. Vielä kun joku tekisi hyvää uutta suomenkielistäkin rokkia.