Syksyn pimeydessä oli mukava viettää viikonloppu kotisohvalla katsomassa omaa Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalia. Ilkeiden kulttiroskaelokuvien lisäksi valitsin pari arvostetumpaa klassikkoa, joita en ollut onnistunut aiemmin näkemään.

Useimmat elokuvat löytyivät YouTubesta (hae elokuvan nimellä ja tekstillä "full movie"), loput Internetin elokuva-arkistosta. 4864024888_8974409119_t.jpg

Rakkaudesta taiteeseen

  • David Cronenberg: Camera (2000). Lyhytelokuvan yksinpuhelussa entinen näyttelijä pohtii kameran olemusta kameralle.
  • Ingmar Bergman: Suden hetki (Vargtimmen, 1968). Painajaiset piinaavat taidemaalaria. Psykologinen pohdiskelu vaihtuu lopussa kauhukuviin.
  • Roger Corman: A Bucket of Blood (1959). Kuvanveistäjä innostuu tekemään liiankin aidonnäköisiä ihmispatsaita.

3418207227_b00538d924_t.jpg

Rakkaudesta tappamiseen

  • Abel Ferrara: The Driller Killer (1979). Taidemaalari sekoaa harhanäkyihinsä ja alkaa porautua vastaantulijoiden mieleen.
  • William Wellman: Kuolemantuomiopaikka (The Ox-Bow Incident, 1943). Villissä lännessä Henry Fonda yrittää saada lynkkausjoukon pohtimaan oman käden oikeutta. Tuli tv:stä viimeksi 1989.
  • Crane Wilbur: Yön pahat silmät (The Bat, 1959). Lääkäri Vincent Price rientää apuun, kun "lepakko" harventaa syrjäisen talon asukkeja.

1211061521_4797497907_t.jpg

Rakkaudesta ihmislihaan

  • Robert Fuest: Vampyyrin kosto (The Abominable Dr. Phibes, 1971). Lepakot, rotat ja heinäsirkat pääsevät lounastamaan uhreilla, joille Vincent Price kostaa vaimonsa kuoleman. Suomenkielisen nimen lupaamia vampyyreita ei nähdä, lukuun ottamatta muutamaa janoista lepakkoa. Tuli tv:stä viimeksi 2004.
  • Wes Craven: Yön silmät (The Hills Have Eyes, 1977). Auton hajottua erämaassa perhe pääsee tutustumaan läheltä paikalliseen ruokakulttuuriin.
  • Lucio Fulci: Zombie Flesh Eaters (1979). Voodoo-saarella heräävät kuolleet, nälissään, kuinkas muuten. Nimellä Zombi 2 tätä yritettiin markkinoida George A. Romeron elokuvan Dawn of the Dead (1978) jatko-osana.