"The more I play, the better it sounds." (This Old Guitar)

Se oli menoa, kun 90-luvun taitteessa kuulin Neil Youngin levyt Freedom (1989) ja Harvest (1972). Jos listaisin kaikkien aikojen piisejä, ihan kärkeen tulisivat Rockin' in the Free World ja Heart of Gold.

Rokkilevyt Crazy Horse -yhtyeen kanssa ovat rakkaimpia, mutta Youngin kantrilevyjäkin jaksan kuunnella aina uudestaan, vaikka en muuten ole kantrin ystävä.

Youngin tavaramerkkejä ovat kitarasta välillä särähtävä väärä sointu ja herkissä piiseissä särkyvä lauluääni. Vaikka se olisi teennäistä esityksen ainutkertaisuuden korostamista, vastaavaa rokin räimettä ja balladien herkkyyttä en ole kuullut kenenkään toisen levyillä.

Uusi levy Prairie Wind on yhtä nautintoa hartaalle ihailijalle. Levy julkaistaan ensi viikolla, mutta sen voi kuunnella jo nyt verkossa. Hämmentävää. Tarvitseeko levyä enää ostaakaan?

Jokainen piisi muistuttaa vanhoista melodioista, mutta saahan itseään lainata. The Painter sopisi Silver and Gold -levylle, No Wonder käynnistyy kuin Captain Kennedy, This Old Guitar lainaa Harvest Moon -riffejä.

Levyn päättävä virsimäinen When God Made Me on täydellisen hiljentävä päätös: "Did he give me the gift of voice, so some could silence me?"

Herra täyttää 60 vuotta 12.11.2005. Pitänee kuunnella kaikki 30 Young-levyäni yhteen putkeen. Karheaa elämää ja soittoa.