Äiti Maria motkotti työttömälle pojalleen, joka roikkui edelleen kotinurkissa. Jeesustakin vitutti toimettomuus. Syntymälahjaksi saatu kulta oli elättänyt perhettä vain kymmenen vuotta.

Kun ruoka loppui, Jeesus paastosi Juudean erämaassa kuukauden ajan. Sakaalit hätkähtivät hänen jokailtaista "Perkele, olen työtön" -huutoaan. Kaupunkiin palattuaankaan Jeesus ei löytänyt töitä; tielle osuneet rahanvaihtajien kojut saivat kyytiä.

Jeesus kirjoitti mietelmiä ja sai koottua viikon ruokarahat lausumalla vuorella aforistisen sarjan autuaista. Jeesus lyöttäytyi kalastajien seuraan päästäkseen saaliinjaolle; näistä tuli myös hänen taikatemppujensa avustajia. Hän ei tarvinnut edes kaikkia kahtatoista vaihtaessaan vesipullot viinipulloihin.

Isänsä Joosefin kanssa Jeesus keksi tehdä ristinpuita myyntiin roomalaisille. Rikollisten ristiinnaulitseminen oli suosittua, joten työtä riitti. Heidän myyntilauseensa oli "Taivaan Isä ja Poika Oy ristejä tänään halvalla myy".

Myynnin vähetessä Jeesus keksi, että voisi markkinoida ristejä itse: "Pitää panna itsensä likoon, näyttää että tuotteemme ovat huippulaatua, että ne kelpaavat meillekin."

Markkinointitempaus onnistui yli odotusten. Golgatalla Joosef osoitti sormellaan ja sanoi rintaansa röyhistäen: "Minä tein tuon - ristinpuun." Avustajat supisivat Jeesuksen ristin juurella: "Brändäisimmekö pienikokoisen ristillä riippuvan ukon? Sille voisi olla markkinoita."