Kun lehtien nimessä on ilta ja ne ilmestyvät aamupäivällä, kompromissina niitä kutsutaan iltapäivälehdiksi. Uutisriivaajan silmään osuivat seuraavat tutkivan journalismin tiedotteet:

"Kesä ei ole vielä ohi!" Otsikko perustui leipätekstin pätkään: "Meteorologi NN ei tyrmää ajatusta uudesta helleaallosta loppukesän aikana." Auktoriteetin mutu-tuntumallako uutiset tehdään?

"Suomalaisjohtajilla surkea palkka." Ota kantaa -osassa oli kysytty, tienaavatko suomalaisjohtajat liian vähän. 80 %:n mielestä eivät tienaa. Pitäisikö uskoa uutisoitua tutkimustulosta vai kansaa?

"Kolmekymppisten naisten mielestä peniksen koolla on hyvin paljon merkitystä." Mitä seuraavaksi: olisiko miesten mielestä rintojen koolla merkitystä?

Toimittajien täytyy piruilla, eihän kukaan voi ottaa iltapäivälehtiä tosissaan. Ovatko räiskyvät otsikot osa kissa ja hiiri -leikkiä, jossa lukijat yrittävät arvata, mistä uutisessa oikeasti on kyse? Onko kärjistysten ja ylilyöntien tarkoitus vain provosoida lukijat pohtimaan aihetta, keskustelemaan asioista?

Billy Wilderin klassikkoelokuvassa Tuhansien silmien edessä (The Big Carnival / Ace in the Hole, 1951) lehden toimittaja (Kirk Douglas) pitkittää kaivokseen jumiutuneen miehen pelastustöitä saadakseen muhkeamman jutun onnettomuudesta. Satiirista lienee tullut nyt toimittajakoulun opetuselokuva.