Alla on poimintani François de La Rochefoucauldin aforismikokoelmasta Mietelmiä (1665). Tiivistin lauseita poistamalla turhia sanoja: usein, yleensä, harvoin, kaikki.

Hyveemme ovat valepukuisia paheita.

Meillä on kylliksi voimaa kestää toisten onnettomuudet.

Ilman vikojamme meistä ei olisi niin hauskaa havaita niitä muissa.

Epäluulomme oikeuttaa muiden petollisuuden.

Valittaa muistiaan, ei ymmärrystään.

Torjuu kiitoksen, haluaa saada sen uudestaan.

Nopeasti maksettu kiitollisuudenvelka – kiittämättömyyttä.

Annamme anteeksi niille, jotka ikävystyttävät meitä, mutta emme voi antaa anteeksi niille, joita me ikävystytämme.

Ylistämme täydestä sydämestä vain ihailijoitamme.

Ei mikään estä olemasta luonnollinen, paitsi halu näyttää siltä.

Ylpeytemme kasvaa sen mitä vähennämme muista vioistamme.

Riita loppuisi pian, jos vain toinen puoli olisi väärässä.

Ruumiillinen työ vapauttaa hengen vaivoista, siksi köyhät ovat onnellisia.