Kun Suomen jääkiekkomaajoukkue murskasi Venäjän 5–0 ja toistamiseen pronssiottelussa 4–0 Lillehammerin olympialaisissa 1994, aloin uskoa, että Suomi pystyy voittamaan minkä maan tahansa. Ykkösketjussa pelasivat parikymppiset Saku Koivu, Ville Peltonen ja Jere Lehtinen.

Mutta tuosta on 16 vuotta. Tulkaa nyt pilkkimästä papparaiset, siellä pelataan jääkiekkoa! Vancouverin olympialaisissa Suomen kultahaaveet tyrmäsi välierässä 1–6 ironisen osuvasti USA:n joukkueen vikkelät nuoret, joita vähäteltiin etukäteen sanomalla, että tiukoissa paikoissa kokemuksesta on aina hyötyä.

Tänään pronssiottelussa Suomi oli häviöllä Slovakiaa vastaan 1–3 kahden erän jälkeen. Erätauolla kapteeni Saku Koivu sytytti taisteluinnon katsomalla pelaajia tiukasti silmiin. Sen jälkeen käytiin lyhyt keskustelu, ennen kuin joukkue palasi jäälle ja otti pronssia lukemin 5–3:

– Lähdetään.
– Mikäpä siinä.

Hyökkääjä Olli Jokinen (31) ilmoitti jättävänsä maajoukkueen turnauksen jälkeen, koska on nuorempien pelaajien aika. Kommentti oli varmasti suunnattu Koivun (35), Lehtisen (36) ja Teemu Selänteen (39) hyökkäysketjulle, joka tehottomuudestaan huolimatta sai pelata paljon ylivoimatilanteita. Ottakaa esimerkkiä Jokisesta!

Selännehän ehti jo kertaalleen lopettaa uransa, mutta palasi NHL:ään välivuoden jälkeen. Kysyttäessä Vancouverin olympiajoukkueesta hän oli kuulemma vastannut:

Ne ovat tosimiehiä. Tekisi mieli olla mukana.

Olympiajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen soittikin lopulta Selänteelle:

Tuletko mukaan? Eihän se ole samanlaista kuin ennen, mutta menettelee.

Kysymyksen jälkeen molemmat herrat röhähtivät nauruun.

Lainaukset ovat Sam Peckinpahin elokuvasta Hurja joukko, jonka YLE teemaan sopivasti näytti viime yönä muutama tunti ennen pronssiottelua.