Mottoni mukailin Stanislaw Jerzy Lecilta: "Tulla maankuuluksi tuntemattomaksi aforistikoksi." 100 merkintää Arinaan 4 kuukaudessa 10 tilaajalle Blogilistalla. On siinä saavutuksia itsetyytyväiselle blogonanoijalle!

"Meitä narisijoita tarvitaan", kannusti Vitutusloki. Arinan ensimmäisinä huomanneita blogeja yhdisti synkkyys ja masennus. Hyvä tietää, millaiseen seuraan sovin. Ehkä kotisivupersoonani kirjoittaa nekin blogit.

Kun Blogisanomat kehaisi Arinaa, päivän käväisijämäärä ylitti sadan. Sain 15 sekuntiani suomalaisen blogimaailman julkisuudessa. "Vaikuttaa nopeasti silmäiltynä veikeältä", totesi Arinasta Jäädyykkaripiirikunta. Pinnallisuus on syvältä.

Kirjoitanko itselleni vai muille? Ensisijaisesti huvitutan itseäni. Muistaakseni joku joskus nauroi spontaanisti keksimälleni sanaleikille. Ilmaisella viinalla oli ehkä osuutta asiaan. Itse nauran jutuilleni. Kun minulta kysytään mille nauran, en kehtaa vastata, että juuri keksimälleni vitsille.

Alkaisinko vuorovaikuttaa, lukea säännöllisesti ja kommentoida muiden blogeja? Äh, itseäni varten minä ajattelen, jäsennän näkemääni ja kirjoittelen sen muistiin.

Haiku ajatusten erittelystä:

Kierittelyä
kielen ja blogisivun
vierittelyä