Ken kalaan käy, siiman on vanki; vapaa on vain onki.

Kun on verkko ja verkkovirtaa, tarvitsee vain itse virtaa. Mistä virran saa päälle, siis päähän? Vai pitäisikö sanoa, että kytketyksi? Onko kytketty enää vapaa? Ei väliä, kunhan ei näe rajoja - silmälapuilta.

Hiljaa, antaa sanan viedä. Aina se kaverin löytää. Sanat eivät nouse kurkkuun, kun ei lausu niitä. Pitää varoa tukehtumasta, kun on täynnä sanoja, itseään.

Sanat virtaavat verkossa, pitää vain napata ne verkkoon. Tarvitaan vapaa - mieli onkimaan liukkaimmat, joista voi keittää kielen vievän sopan.

Elämä - se nyt vaan on. Tyhmää. Maksaa liikaa. Lopulta se sanoo poks.