Syntisen vihlonnan johdattamana istuuduin piinapenkkiin. Nielunhoitaja käski haavin auki ja puudutti ehtoollisviinillä, ennen kuin sielunhoitaja alkoi selvittää, mitä minulla oli hampaankolossa.

Tein ristinmerkin, kun minut lävistettiin X-säteillä. Tunsin itseni (läpi)valaistuneeksi. Hoitaja katseli kuviani valoa vasten; niissä ei näkynyt sielua.

Löytyi kuitenkin pyhä henkireikä, johon laitettiin taivaspaikka. Ulkokultauksenkin olisi saanut, mutta minulle riitti amalgaami, jolla voi vastaanottaa radiolähetyksiä pilvettömästä taivaasta.

Lopuksi hoitaja poisti hammashautakivet ja saarnasi uskonpuhdistuksesta: pitää harjata isämeitää ja purskuttaa aavemariaa aamuin ja illoin sekä ehtoollisen jälkeen.

Herra antaa ja Herra ottaa hampaat, jos niitä ei huolla.