Ihmisistä joihin on vaikea tutustua ja kirjoittajista joita on vaikea ymmärtää. (Joseph Joubert: Mitä ajattelen)

Aforismikokoelmani Kohtauksia (Tampereen aforismiyhdistys, 2018), ilmestyy syyskuun viimeisellä viikolla. Se sisältää välähdyksenomaisia tuokiokuvia – miten kohdata yksinäisyys, yksilöt, yhteisöt, ympäristö – sekä tapakulttuurin ja kommunikaatioyhteiskunnan synnyttämiä sairauskohtauksia.

Kohtauksia täydentää kolmiosaisen osantosarjani, partitiivi-trilogiani, jonka aloittivat Vastalauseita ja väli(käännös)työ Sopimattomia elämänohjeita. Hetken harkitsin tekeväni adelet: kokoelman nimeksi se ikäni, jolloin useimmat lauseet syntyivät. Kohtauksia olisi 44, Vastalauseita uudelleen nimettynä 38.

Kunpa voisin järjestellä kahden aforismikokoelmani lauseet uudestaan. Kohtauksia saisi Vastalauseiden 5 viimeistä lukua: kirjoittamisesta, (toisin)ajattelusta, epäilystä, elämästä. Tilalle yhteiskunta- ja ympäristö-aiheisia lauseita, jotka nyt tungin Kohtauksien viimeiseen lukuun. Vastalauseita keskittyisi entistä paremmin ympäröivään maailmaan, Kohtauksia pääni sisään.

Vastalauseissa oli parhaat, yleispätevimmät aforismini, jotka havainnoivat yhteiskuntaa ja ympäristöä. Kohtauksia on kuitenkin itselleni tärkeämpi, omakohtaisempi. Siinä on paljon minä-muotoisia lauseita, joista yllättävän moni tosiaan kertoo minusta.