Aloin pohtia elämän tarkoitusta, kun Jumala soitti matkapuhelimeeni ja kysyi: "Missä sä oot?"

Kuka pohtisi elämäni tarkoitusta, jos en itse?

Pohtivat elämän tarkoitusta. Eivät oivaltaneet, että se ei ole kysymys vaan vastaus.

Onko olemassaolon tarkoituksettomuus suurempi kuin olemassaolemattomuuden tarkoitus?

Minulla ei ole alibia: olen olemassa.

Lohduttavien elämänviisauksien paljous antaa elämästä lohduttoman kuvan.

Elämää pidetään keittiönä, olo-, makuu- tai työhuoneena. Ja kuitenkin se on käymälä.

Kahdenlaisia ihmisiä: yksi käy kääntymässä, toinen käännyttämässä.

Itsekästä väittää ajan vähenevän. Sitähän tulee lisää joka hetki.

Ei pidä lopettaa elämää ennen kuin on aloittanut sen.