Onko Albert Einsteinin suhteellisuusteoriasta jotain hyötyä? Ymmärtääkö joku sen? Miksi tällaisia kysymyksiä?

Einsteinin elämä on yhtä juhlaa: toissa vuonna tuli kuluneeksi 125 vuotta hänen syntymästään ja viime vuonna 50 vuotta hänen kuolemastaan; viime vuonna erityinen suhteellisuusteoria täytti 100 vuotta ja tänä vuonna yleinen suhteellisuusteoria 90 vuotta.

Vuonna 1905 Einstein julkaisi ensimmäisen, erityisen suhteellisuusteorian. Kukaan ei ymmärtänyt, mistä oli kysymys, liekö itse tekijäkään. Ystävien taputellessa olalle Einstein intoutui tekemään vuonna 1916 toisen suhteellisuusteorian, jota kutsutaan leikkisästi yleiseksi, koska kaikki ymmärsivät sen yhtä hyvin - kuin ensimmäisenkin.

Einstein oli merkillinen nero, jos edes oli nero. Idean suhteellisuusteorioihinsa hän sai pimputellessaan pianoa. "Yhtäkkiä hän kiljaisi", hänen vaimonsa kirjoitti "Neron" vaimona -muistelmissaan, "koska hänen sormensa jäi pianonkoskettimien väliin." Sen jälkeen Albert sulkeutui huoneeseensa kahdeksi viikoksi.

Huoneesta kuului vain maiskuttelua ja kuorsausta. Lopulta Albert saapui ulos kainalossaan erityinen suhteellisuusteoria (lapsille). Tullessaan hän hihkui: "Olen keksinyt jotain, olen keksinyt jotain..." Vaimo kysyi, mitä Albert oli keksinyt, mutta tämä vastasi, että se ei ole tullut vielä mieleen.

Einstein väitti keksineensä omasta päästään, että kaikki on suhteellista. Aikalaiset olivat yhtä mieltä, että hän oli ainakin osittain oikeassa: hänen järkensä oli suhteellista. Einstein uskoi ajankin suhteellisuuteen eikä koskaan käyttänyt kelloa.

Einstein ei voinut todistaa teorioitaan silloisella tekniikalla, mutta myöhemmin on todistettu, että aikakin on suhteellista. Väittämän mukaan aika kulkee hitaammin liikkeessä. Moni onkin kokenut, miten aika tuntuu toivottoman pitkältä, kun ajaa autolla Helsingistä Lappiin.

Suhteellinen massa on todistettu Ruotsin-laivoilla. Teoriassa massa kasvaa suhteessa nopeuteen. Käytännössä on havaittu, että mitä nopeammin laiva kulkee, sitä enemmän ja nopeammin matkustajat ahtavat ruokaa sisäänsä seisovista pöydistä.

Mitä nopeampi vauhti, sitä pidemmäksi kaikki muuttuu. Jos liikumme äärettömällä nopeudella, emme koskaan pääse perille, koska matka kasvaa äärettömäksi. Lapissa käytetään mittayksikkönä poronkusemaa: mitä nopeammin poro juoksee, sitä pidemmäksi mittayksikkö venyy. Kaikki on suhteellista, kuten Einstein väitti.