Haikukirjoja ei ole liikaa. Jack Kerouacin Haikujen kirjassa on parasta pitkähkö esipuhe, mutta onhan reilun 500 haikun joukossa helmiäkin:

Lääkekaapissa[ni]
talvehtinut kärpänen
[on] kuollut vanhuuteen

Korjasin haikun tavumäärän; alkuperäisen liikatavut ovat hakasuluissa. Tuo muistuttaa eksistentialistista kuvaustani kärpäsestä.

Piste on näköjään turha haikun lopussa. Opin myös, että 17-tavuisen haikun sukulainen on senryu, joka luonnon sijaan kuvaa ihmisluontoa ja usein humoristisesti. Niitä olen kirjoitellutkin tietämättäni enemmän kuin haikuja.

Kirjan innoittamat senryuni:

Yöllä pimensi
Kuu kasvonsa, häpesi
meidän seuraamme

Harmaakaihtimet
sisäänpäin ikääntyneen
sielun peilissä

Itseni kanssa
tein rauhan mutta miksi
vilkuilen peiliin