Kärpänen syntyi ikkunoiden väliin. Elintilaa oli 147 x 132 x 9 cm3. Pienet aivot raksuttivat, mutta se ei ymmärtänyt, mistä oli tullut ja miksi.

Kärpänen seisoi ikkunalasilla ja katseli ulos kerrostalon viidennestä kerroksesta. Syysaurinko heijastui silmistä, kun se ihasteli huikaisevaa näkymää.

Nälkä repi kärpäsen sisintä ja kylmyys kangisti jalkoja. Ei se tiennyt vaihtoehdoista, ei sillä ollut mielikuvitusta keksiä toisenlaista maailmaa. Se vain ihmetteli elämisen tuskaa.

Alkoi pyryttää, ja ikkunan ulkoreuna peittyi kymmenen sentin lumikerroksesta. Kärpänen kohmettui, putosi ikkunalasilta ja pökertyi. Ennen lopullista untaan se pinnisti voimansa ja yritti kuvitella parempaa maailmaa.