On tapana udella lomasuunnitelmia. Ei se ole lomaa, jos suunnittelee tekemisiään ja menemisiään. Jokainen aamu on uusi: viitsiikö edes nousta sängystä, mitähän söisi, jaksaako käydä ulkona. Matkustakoot ne, jotka eivät viihdy nykyisessä paikassa.

Kaikki pyörii ajan ympärillä. Toimistoihin rakennetaan odotushuoneita, joista pääsee kokoushuoneisiin. Poliitikot keräävät vaalirahaa myymällä aikataulujaan. Lääkärit vaativat ylityöttömyyskorvauksia.

Kiireettömyys on ajaton paikka; kiireys ajan puutetta ja säntäilyä paikasta paikkaan.

Lepään kirjoittamalla vähemmän, koska teen ruumiillista työtä: päälläni ja kymmenellä sormellani. Henkistä työtä tekevät vain kirkonmiehet, jotka eivät käytä päätään, paitsi suutaan, ja joiden kädet on naulattu ristiin.

Silmät eivät saa levätä kesällä: bongailevat ohi ajavia naisten polkypyöriä, satulaa jossa lepää takapuoli, jossa lepää silmä. Ovatko vähäpukeiset naiset seksuaalisesti häiritseviä vai olenko vain seksuaalisesti häiriintynyt?

Voisiko lomaltapaluurahan vaihtaa ylimääräisiksi lomapäiviksi?