Saatuani radio-kasettinauhurin kesällä 1980 aloin kuunnella juuri toimintansa aloittanutta Rockradiota arkipäivisin kolmesta viiteen. Hurahdin suomirockiin nauhoitettuani puolivahingossa Pelle Miljoonan piisin Häpeän olla valkoinen.

Rockradion Viikon levy -sarja johdatti uuden aallon tuleviin klassikoihin tuoreeltaan. Syksyllä 1980 yksi viikon levy oli Pelle Miljoona Oy:n Moottoritie on kuuma. Levyn nimi kuulosti ensin typerältä, liian kankealta rockiksi.

Nauhoitin kaikki soitetut piisit: Moottoritie on kuuma, Vapaus on suuri vankila, Juokse villi lapsi, Nuoret rakastavaiset, Tänä yönä (vien sut pois), Hyvää yötä maailma. Piisit tulivat muutenkin pian tutuiksi, kun kaikki kaverit kuuntelivat niitä koulussa.

YLE Teeman Kosketuksessa-sarja esitteli Moottoritie on kuuma -levyn tällä viikolla. Pelle näytti studiokonsertissa, miten käy yli viisikymppisiltä punkrokki: oikealla asenteella. Nostalginen konsertti myös muistutti, että Pelle yhtyeineen teki parhaat piisinsä 1979–80.

Pellen, Tumppi Varosen ja Ari Taskisen soittamat Moottoritie on kuuma ja Hyvää yötä maailma olivat vaisuja: kaipasin molempiin kosketinsoittimia sekä Moottoritiehen rumpuja ja kunnon sähkökitaraa. Konsertin pelasti 1980-yhtye, kitaroissa Rubberduck Jones ja Stefan Piesnack.

Vallankumous kulttuuriin ja Nuoret sankarit oli tiukka aloitus, ja huipennus tuli lopussa: Rakastava voima ja Mulla menee lujaa. Kuvittelin millaista olisi ollut pogota joulukuun 1979 Tavastia-keikalla, josta nauhoitettiin Näyttämökuvia-levy. Kosketuksessa-yleisö istui lattialla ja tyytyi nyökyttelemään päätä.

Kosketuksessa on herkkua suomirockin ystävälle. Toivottavasti se jatkuu ensi vuonna ja esittelee ainakin levyt Punainen planeetta, Kun Suomi putos puusta ja Aura.