sunnuntai, 11. syyskuu 2016

Punainen matto

Olohuoneeseen ilmestyi punainen matto. Se loistaa kirkkaana, toisin kuin vanha, vaaleaan huoneeseen aiemmin hävinnyt vaaleanruskea matto. Huoneeseen astuessa uusi matto pistää ensimmäisenä silmään; katseleepa mistä nurkasta tahansa, matto on vallannut olohuoneen. Punainen on julkea väri, omahyväinen.

Satunnaisen kyläilijänkin olisi pakko myöntää, että matto vangitsee katseen. Saattaisi luulla, että viestitän punaisella matolla salaista haluani erottua joukosta. Onneksi ei käy kyläilijöitä.

Pienine huolineni unohdan, että kaikki eivät pääse tietoverkkoon valittamaan huolistaan. Puhumattakaan eläimistä, joilla ei ole edes omaa mattoa. Metsäneläimillä on sentään ruohomatto, helppohoitoisempi kuin kaukomaiden lapsityöläisten selkänahasta punottu matto. Ja luonnonmukaisempi.

sunnuntai, 24. huhtikuu 2016

Sana viikonvaihteeksi

Ympärileikkaus – mitä se merkitsee? Vastaus:

Se on tukevasta muovista leikattu ympyränmuotoinen pala, joka taivutetaan tötteröksi koiran pään ympärille, jotta tämä ei yllä nuolemaan sukuelimiään.

Se ärsyttää viherpiipertäjähippikettutyttöjä. Ne vastustavat tyttöjen ympärileikkausta, vaativat vaaleanpunaiseksi värjätystä muovista tehtyjen kaulureiden valmistuksen lopettamista tyttökoirille, koska "muovi tuhoaa luonnon".

Se kuuluu Tuhmat lemmikit -tuoteperheeseen. Se poistaa lemmikin omistajalta pelon, että saa hävetä silmät päästään julkisella paikalla. Tuoteperheen muita tuotteita on siveysvyö, joka leveänä ja tiukkana peittää lemmikin henkilökohtaiset alueet. (Maksettu mainos)

maanantai, 18. huhtikuu 2016

Luulopuhetta

Oma mielipide, imhokki.

Otto Matti Gideon -nuoriso.

Adhdrenaliini.

Ääliöikeistö.

Jokapaikanhöynä.

Kasvomuistinsa menettäneen erinäköispatsas.

Jälkeistensä napostelija, intiimisyöjä.

Miehensäpaloittaja.

Haittaveitikka.

sunnuntai, 3. huhtikuu 2016

Ajatuksenkappaleita

Nämä lauseet syntyivät katsoessani Robert Bressonin elokuvaa Papin päiväkirja. Kuin lapsenmielisen, yksinkertaisen papin suoltamia fragmentteja, aforismeiksi kiteytymättömiä ajatuksenkappaleita.

En saa sanaakaan paperille. En halua kirjoittaa, jos ajatus ei ole tuore tai en keksi tuoretta tapaa ilmaista sitä.

En halua toistaa itseäni, selitellä. Poltan aasinsillat takanani.

Hei, ajattelin juuri sinua! Kohtaloko meidät toi yhteen? (Vai ajattelenko vain sinua aina.)

Itsestään liikoja luulevat. Ne on tehtävä naurunalaiseksi.

Kommunikointivaikeuksia: ei kuuntele älyttömiä kommentteja.

Viestinnän ensimmäinen sääntö: huuda kovempaa.

Jos en usko Taivaaseen, joudunko Helvettiin.

Helvetti on oikea paikka siitä pelotteleville.

Älä kuuntele itseäsi vanhempia. Äläkä nuorempia. Vanhemmat ovat katkeria, nuoremmat haihattelevat. Pahimmassa tapauksessa päinvastoin.

Tämmöisestä elämästä syntyy sanoja. Päänsisäisestä, pehmustettujen seinien sisältä, eristäytyneestä.

Liikaa aikaa ajatella, mitä jätin sanomatta.

sunnuntai, 21. helmikuu 2016

Äidin kielen päivänä

Myöhäinen vastineeni naistyytyväisyyskyselyyn, josta uutisoitiin kesällä 2015:

autoilla
hivellä itsetuntoa
hyvitellä
itseskellä
kieliä
panna itsensä likoon
reputtaa
rähmäkäpälöidä
tyytyväistellä
välineellistää itsensä