Samuli Parosen Testamentti oli kolme vuotta sitten liian raskas: hypin useimpien monirivisten fragmenttien yli ja sain napattua vain muutaman tiukan aforismin muistiin. Nyt luin Testamentin ensimmäisen luvun (Kehitys) paremmin levänneenä, ajatuksen kanssa: 30 sivuun kului pari tuntia. Harvoin mikään kirja innostaa tuolla tavalla. Tylyjä huomioita pohtiessa kirjasin omia lauseita, joita kertyi yli 30. Alla on valitut palat lauseistani.

Varmin voittaja on kilpailun järjestäjä.

Kieroutunut ei liiku ilman suoraa pukua.

Ei meitä hallita ylhäältä käsin vaan automatisoidusti.

Luonnoton kiertokulku: kone syntyy, ammatti kuolee.

Edistyksellisin älyää pysyä aloillaan.

Miksi tyytyä tähän, kun voi tyytyä vähempään?

Vahvista käyttäytymissäännöt käyttäytymällä poikkeavasti.

Potilasjono, hautariviin järjesty! Lepo.

Viimeinen tahto: kaikki minulle nyt.

Miksi huolehtia huomisesta, jota ei ehkä tulekaan?