Mitä tehdä aforismikokoelman valmiille käsikirjoitukselle? Painatuttaisi, mutta viitsiikö lystistä maksaa itse. Runokirja.fi painaisi kirjoja alle 4 eurolla. Vastapaino houkuttelee nimensä takia. Vaikka mitä minä omakustannekirjoilla tekisin, enhän kehtaisi myydä niitä itse.

Taidan olla vanhanaikainen, koska painettu kirja tuntuu tärkeältä. Käsin kosketeltava tuntuu todelta, vaikka tekstit säilynevätkin pidempään verkossa.

Kirjastoon ujutettu kirja saisi lisää lukijoita, kauppaan ujutettu voisi elää pitkän elämän divareissa. Mukava kuvitella, miten joku törmäisi kirjaan divarissa vuosikymmenten päästä ja saisi siitä sytykkeitä.

Ehkä kokoelma pitäisi jakaa Common License -oikeuksilla verkossa ilmaiseksi. Tärkeintä on saada ajatukset leviämään, eihän niistä rahaa kuitenkaan saa.

Ensi vuonna järjestettäneen valtakunnallinen aforismikilpailu. Osallistuminen ei houkuttele: menestymättömyys harmittaisi, menestyminen vain lisäisi kiusallisia uteluita henkilöydestäni. Aion pysyä Anonyymit Aforistit -yhdistyksen elinikäisenä jäsenenä.