- Mitä kuuluu? kysyi työtuttu istahtaessaan viereeni linja-autossa.

- Tulen kirjakaupasta, hain Juhani Mäkelän uuden aforismikokoelman Ajatus ilmassa. Töissä minua pidetään fakki-idioottina, mutta luen paljon ja kaikenlaisia kirjoja. Aforismikokoelmiakin olen lukenut tänä vuonna yhden joka viikko. Et varmaan hevin usko, mutta Mäkelän huumori puree minuun, vaikka näytän tämmöiseltä jäyhältä jököttäjältä. "Älykkyys ei ole tarttuvaa. Valitan." Tuo on kirjan ensimmäinen aforismi. Samantyylisiä kirjoittelen itsekin, vitsejä ja vitsimäisiä aforismeja. Ensi vuonna aion julkaista oman aforismikokoelman. Työ- ja arkiminäni on hyvä hyssykkä, teen mitä käsketään, mutta iltaisin raivoan itseni kirjoittamaan, mitä oikeasti ajattelen. Olen jo yli vuoden ajan suoltanut mustia mietteitäni blogiin. Kiinnostaisiko sinua nähdä, mitä olen kirjoittanut sinusta? Itse asiassa olet aika monen kirjoituksen päähenkilö, olen ruotinut ulkoisia avujasi ja hölöttämistäsi sekä kuvannut sinusta näkemiäni unia. Ei hätää, en ole maininnut sinua nimeltä. Kirjoitan itsekin salanimellä. Olet muuten kolmas ihminen, jolle olen paljastanut tämän. Jos salaisuuteni paljastuu, tiedän kenen ovelle tulla yöllä. Kirjoittajaminä on toinen persoonani, mutta on minulla mielipuolisempiakin. Ei kannata kokeilla, millaisiin kauheuksiin ne pystyvät. Mitä itsellesi kuuluu?