"Mä katsoin eteenpäin / maailman ääriin / ja oman niskan näin." (Juice Leskinen)

Sähköshokit ("It's alive!"), sosiaalinen paine ja mielikuvitus pitävät virtuaalisen (blogi)maailman hengissä. Se on ääretön tosimaailman tavoin. Palaan sen ääreen parin viikon päästä.

Nyt menen luonnon ääreen, koska kaupungissa asuminen on luonnotonta. Annan mielikuvituksen lentää, ajatusten harhailla. Pois verkosta, pois mielestä. Ehkä löydän uusia näkökulmia, tapoja ilmaista itseä.

Aion olla työmyyrä. Kaivaudun maan alle, jos kuulen puhuttavan työstä.