Helmikuussa 1978 televisiossa mainostettiin kolmea ensi-iltaelokuvaa: Tähtien sota, Kolmannen asteen yhteys, Sinbad ja tiikerinsilmä. Viikkorahani oli ilmeisen pieni, koska minulla oli varaa nähdä niistä vain yksi. Valitsin eksoottisimman. Pidin sitä parin vuoden ajan maailman parhaana elokuvana. Valintani onnistui siinäkin mielessä, että Suomen televisio ei tietääkseni ole koskaan näyttänyt Sinbadia.

Näin Tähtien sodan vasta uusintakierroksella 1979 tai 1980. Se oli tehty meille 60-luvun lapsille, eihän siihen voinut olla ihastumatta. Jatko-osat täydensivät myyttiä, jonka ympärille koko viihdekulttuuri tuntuu kietoutuneen. Siihen törmää kaikkialla, viimeksi itsemurhapupuissa.

Tarinassa on kaikki myytin ainekset. Sankariksi kasvava poikanen, hehkeä prinsessa ja tähän ihastunut rämäpää, viisas vanhus, uskolliset apurit, pahan perikuva, suurta perhedraamaa, kostonjanoa, mystiikkaa, kaksintaisteluita, takaa-ajoja - ja jyhkeämpi musiikki kuin missään.

Olin jo kirjoittanut yllä olevat kappaleet, kun näin kirjastossa kirjan Elämäni elokuvat. Sattumanvaraisesti avaamallani aukeamalla Alberto Fuguet kertoi vuoden 1978 elokuvaensi-illoista. Chilessä kaikkien oli kuulemma ihan pakko nähdä Kolmannen asteen yhteys.

Sith loksahti paikalleen kuin palapelin viimeinen pala. Tuntui herkältä, kun 26 vuotta kestänyt satu kiersi alkuun Lucasin vision mukaisesti. Suuri osa yleisöstä oli syntynyt 90-luvulla, mitenkähän se koki elokuvan. Anakinin ja Padmén "love is blind" -lepertelyn aikana kuului vaivaantuneita tirskahduksia, mutta ei koko elokuvaa voi tyrmätä kankean vuoropuhelun takia. Itseäni hymyilytti enemmänkin Darth Vaderin punainen (stop?) ja vihreä (start?) rintanappi, retrokumarrukset 70-luvulle.

Tähtien sota on ainut elokuva, jonka olen nähnyt kuusi kertaa. Mihin muuhun tuntemattomassa ajassa ja paikassa tapahtuvaan elokuvaan voi - ja tahtoo - uskoa silmääkään räpäyttämättä? Kai se jatkossakin on nähtävä muutaman vuoden välein. Uutuudenviehätyksen takia Sith tuntuu koskettavalta, saa nähdä miten se kestää aikaa. Monet pitävät Imperiumin vastaiskua parhaana synkkyyden takia. Sithin tragedia on omaa luokkaansa, mikä tekee siitä tärkeän.

Soundtrack of my life? Elokuvissa paljon istuneena ääniraitani on enimmäkseen säveltänyt John Williams. Ennen Sithiä näytettiin Spielbergin Maailmojen sodan traileri, jonka alun kaksi torventöräystä muistuttivat Tappajahain teemasta ja Kolmannen asteen yhteyden viidestä nuotista. Voiko muita säveltäjiä tunnistaa kahdesta nuotista?